Mahla on hienostunut ja kristallin kirkas keväinen juoma, jossa on jotain taianomaista. Kuten ystäväni totesi, parhainta luonnon shampanjaa.
Koivu (Betula pubensces Rauduskoivu & B. pendula hieskoivu - Betulaceae) on upea kasvi, josta saa monenlaista ravintorikasta, virkistävää ja rohdosvaikutteista.
Koivusta voi käyttää mm.
- Pienet hiirenkorvat ja nuoret lehdet, ravintorikkaita kevävihanneksia, nautitaan tuoreina ja kuivattuina esim. viherjauheissa, mausteseoksissa, yrttijuomissa, keväisissä salaatteissa, makuöljyissä, -etikoissa ja makuviinoissa, jopa jälkiruoissa! Maku on viehättävä ja raikas. Nykyisin rohdoksena käytetään lähinnä koivunlehtiteetä, ja lehtien flavonodeilla on diureettinen, nestettä poistava ja hien sekä sapen eritystä lisäävä vaikutus. Alkukesän nuorissa koivunlehdissä on C-vitamiinia runsain mitoin: 160mg / 100 g (hieskoivu) ja 250 mg/100g (rauduskoivu). Lehdillä on lievä antibioottinen vaikutus. Tehokkainta koivunlehtiteetä saadaan keväällä hiirenkorvaisista pihkasilmuista ja nuorista lehdistä. Huom. sydän- tai munuaissairaudesta johtuvaa turvotusta ei suositella hoidettavaksi koivunlehdillä.
- Tuoksuvat lehvät virkistävissä ja puhdistavissa kylpyvihdoissa.
- Koivuntuohi. Perinteisesti tuohikeitteitä on käytetty ihosairauksien, maksa- ja sappivaivojen hoitoon. Koivuntuhkalipeä on ollut kansanlääkinnässä syöpärohto. Tutkimusten valossa se sisältää runsaasti mineraaleja- ja hivenaineita.
- Pakurikääpään on tiivistynyt paljon ravintoaineita. Antiviraalisia, antibakteerisia, antikarsinogeenisiä ja antifungaalisia vaikutuksia.
- Kimaltavan kirkasta mahlaa sanotaan pohjoisen kookosvedeksi! Nautitaan raikkaana tuoreeltaan tai pakastettuna- ja voidaan käyttää päivittäiseen perusnesteytykseen sekä janojuomaksi. Mahlaa voidaan käyttää myös ruoanlaitossa: erilaisten juomien, keittojen ja maitohappokäymisellä valmistettujen tuotteiden pohjana. Mahla sopii myös kosmetiikan raaka-aineeksi. Ylipäänsä niin lehtiä, lehviä, koivuntuohta, pakurikääpää ja mahlaa voidaan kaikkia käyttää kotikosmetiikassa.
Koivun mahla, lehtien salisylaatit ja koivun siitepöly voivat aiheuttaa allergisia reaktiota.
Mahlalla on elvyttävä meritys puulle. Syksyllä vesi, ravinteet ja auringonvalo muunnetaan sokereiksi, jotka varastoidaan rasvoina juuriin ja tärkkelyksenä runkoon. Puun herätessä talvihorroksestaan se alkaa imeä juurillaan vettä ja ravinteita, jolloin vararavinto muuntuu takaisin sokereiksi ja syntyy mahlaa. Puut käyttävät mahlaa lehtien rakennusaineina.
- Mahlaa voi käyttää juomana, ruoanlaitossa ja kosmetiikassa
- Mahlan (ja muiden koivutuotteiden) keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa
- Mahlan (ja muiden koivutuotteiden) keruussa on tärkeä kiinnittää huomiota oikeisiin keruutapoihin sekä keruu- ja säilytyshygieniaan
- Muistathan olla hellävarainen puulle
Mahlan valuttaminen
Mahlasesonki kestää noin kuukauden huhti-toukokuussa. Paras mahlan virtaus on yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla.
Kun lehtisilmut puhkeavat, mahlaa ei enää valu.
Mahlasesongin tuotto ja kesto riippuvat kevään sääolosuhteista: lämpiminä keväinä, jolloin lumipeite sulaa nopeasti, valutuskausi voi olla hyvinkin lyhyt ja tuotto pieni. Myös puun kunto ja koko vaikuttavat: Mahlaa saadaan runsaimmin hyvän vuosikasvun omaavasta, isolatvuksisesta ja hyväkuntoisesta puusta. Tiheissä metsissä koivun latvusto ei pääse levittäytymään täyteen mittaansa.
Yhdestä puusta voi kerätä mahlaa kevään aikana 50 - 300 litraa. Pienen n. 15 cm:n paksuisen puun tuotto saattaa olla vain 2 - 4 litraa vuorokaudessa kun taas halkaisijaltaan 30 cm:n puusta voi saada 10 - 15 l/vrk. Mahlapuun tulisi olla rinnankorkeudelta halkaisijaltaan vähintään 20 cm. Jos rungon halkaisija on yli 30 cm:ä, runkoon voi porata kaksikin reikää eri linjoille, jolloin mahlan valutus nopeutuu. Muista hyvä hygienia!
Mahlan juoksuttaminen tapahtuu yleensä
- joko ripustamalla pullo katkaistun oksan kärkeen (hygienia hankalampi toteuttaa)
- tai poraamalla runkoon reikä, josta neste juoksutetaan astiaan muoviletkun avulla (paras tapa, jos halutaan saada suuria mahlamääriä). Reikä kairataan n. 10 mm:n puhtaalla terällä 3 - 4 cm:n syvyyteen mahdollisimman lähelle maanrajaa niin, että keräysastia mahtuu reiän alapuolelle. Tee kairaus hieman yläviistoon. Steriloi holkki ja aseta reikään, josta mahla johdetaan mahdollisimman lyhyellä letkulla suoraan suljettuun astiaan.
Valutuksen aikana lämpötilan olisi hyvä olla alle +5 C. Yksinkertaisin keinoin voit alentaa lämpötilaa: kerätä mahla-astian ympärille lunta tai sijoittaa keruuastian puun varjoisalle puolelle.
Kun mahla on valutettu, mahlan keruureikä voidaan hiillyttää puhalluslampulla, tukkia vahalla tai antaa mahlan omien sokereiden sulkea reiän. Puutappia ei enää suositella!
Vettä haihduttamalla mahlasta saadaan siirappia, mutta kymmenestä mahlalitrasta saadaan vain n. 1 dl tuotto. Koivun mahlasta on löydetty myös koivusokeri eli ksylitoli.
Mahlan säilyttäminen
Puussa virratessaan mahla on puhdasta, mutta se voi kontaminoitua puun kairaukseen yhteydessä. Huolehdi siis käsien ja välineiden hygieniasta ja kuljeta mahla heti kylmään- siivilöi tarvittaessa! Käytä vain elintarvikehyväksyttyjä välineitä. Makea mahla houkuttelee myös muurahaisia ja hyönteisiä, joten suojaa mahlan keruuastia. Koivunmahla säilyy vain noin 2−5 vrk jääkaapissa.
Perinteisesti säilyvyyttä on parannettu joko
- pastöroimalla (kuumennus tuhoaa joitain ainesosia, ja saattaa muuttaa mahlan makua).
- tai pakastamalla (mahla säilyy hyvin, eikä maku muutu juuri ollenkaan).
Mahla kansanlääkinnässä
Mahlaa on käytetty lääkeaineena jo vuosisatoja. Se on ollut energiatason ja vastustuskyvyn nostaja sekä kevätväsymyksen karkoittaja, ja sitä on käytetty esimerkiksi nivel- ja reumavaivojen hoitoon.
Kosmetiikkateollisuudessa mahlaa käytetään mm. kasvovesiin, ihovoiteisiin sekä hiustenhoitoon (hiusvedet ja shampoot). Mahlalla voi myös huuhdella kasvot, jonka sanotaan kirkastavan ja pehmentävän ihoa. Latvian yliopistossa havaittiin, että koivunmahla uudistaa ihosoluja ja auttaa suojaamaan ihoa ympäristön haittavaikutusilta vähentäen ihovaurioita.
Viitteitä on saatu myös siihen, että jos mahlakuurin aloittaa ennen koivun siitepölyaikaa ja jatkaa kauden aikana helpottaa siitepölyoireita. Toisaalta mahla voi myös aiheuttaa kosketusallergiaa atoopikoille, joilla on vaikea koivuallergia.
Tutkimuksia
Suomen allergia- ja astmaliiton alaisella Etelä-Karjalan allergiainstituutin pienimuotoisessa kokeilussa parinkymmenen henkilön koeryhmällä tutkailtiin, voisivatko koivun siitepölylle herkistyneet vähentää koivunmahlan säännöllisellä käytöllä oireilua sekä allergialääkkeiden käyttöä kevään siitepölykaudella. Tutkimuksessa ei saatu tätä tukevaa näyttöä. Kuitenkin ainakin kaksi tutkimukseen osallistunutta sai kokemuksensa mukaan mahlasta erittäin merkittävää apua oireisiinsa siitepölykaudella. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Nordic Koivu Oy:n teollisesti pakkaamaa koivunmahlassa ei ole koivuallergisen immuunijärjestelmälle ongelmallisia koivuallergeeneja tai niitä oli erittäin vähän, joten analyysin perusteella ainakin teollinen tuote on koivuallergiselle turvallinen.
Latvian yliopiston Bioanalytiikan ja biodosimetrian laitoksen tutkimus osoitti, että koivunmahla stimuloi dermiksen- ja epidermiksen solujen sekä fibroblastien kasvua ja hidastaa solujen ikääntymistä. Koivunmahlalla voi siis olla nuorentava vaikutus. – uudistuneiden ihosolujen määrä kasvoi 25% kahden viikon koivunmahlaviljelyn jälkeen. Koivunmahla myös suojaa soluja hapettumisen aiheuttamalta stressiltä, kuten UV-säteiltä, ympäristösaasteilta ja tulehduksen vaikutuksilta minimoiden ympäristötekijöiden haittoja. Koe suoritettiin in vitro, eli koeputkessa, lasimaljassa tai yleisesti elävän organismin tai solun ulkopuolella.
Itä-Suomen yliopistossa on suunnitteilla laajempi tutkimus liittyen koivun mahlan terveysvaikutuksiin. Mahlatutkimusta on tehty etenkin Turun yliopistossa Heikki Kallion johdolla sekä myös Oulun ja Kuopion yliopistoissa ja VTT:llä. Metla on tutkinut yksittäisen puun tuottokykyä.
Linkkejä
Mahla anti-aging
Koivumahlasta apua koivun siitepölyallergiaan?
Mahlallekin voi olla allerginen