Auringon valo on korvaamatonta terveydelle
|
Environment Health Perspective, 2008 Apr; 116(4): A160–A167.
doi: 10.1289/ehp.116-a160 PMCID: PMC2290997 PMID: 18414615 Benefits of Sunlight: A Bright Spot for Human Health Auringolla on monia elämälle välttämättömiä, elämää vaalivia ja elämää ylläpitäviä vaikutuksia: Tunnetuimpia näistä ovat auringon vaikutus valve-unirytmiin ja auringon vaikutus melatoniinin sekä D-vitamiinin tuotantoon. Usein D-vitamiinin puutoksen tärkein syy on se, että vitamiinijohdannaista ei muodostu tarpeeksi autingonvalon puutteen vuoksi (joko ei olla riittävästi ulkona auringossa paljaalla iholla, tai aurinko ei näyttäydy riittävästi esim. talvella tai sateisena kesänä). Auringonvalon tuottama D-vitamiini osallistuu vähintään tuhannen eri geenin ilmentymiseen, joilla on terveyttä optimoivia vaikutuksia. Eli vähintään tuhat eri geeniä, jotka hallinnoivat käytännössä kaikkia kudoksia kehossa, ovat kehon aktiivisen D-vitamiinimuodon 1,25-dihydroxyvitamin D3 (1,25[OH]D) tasojen säätelyn alaisia. Esimerkkinä tästä esim. kalsiumaineenvaihdunta ja neuromuskulaariset (hermoihin- ja lihaksistoon liittyvät) toiminnot sekä immuunijärjestelmän toiminta: “At least 1,000 different genes governing virtually every tissue in the body are now thought to be regulated by 1,25-dihydroxyvitamin D3 (1,25[OH]D), the active form of the vitamin, including several involved in calcium metabolism and neuromuscular and immune system functioning.” Kehollamme on myös muita auringosta riippuvaisia metaboliapolkuja: D-vitamiinin tuotannosta riippumattomia UV-säteilyn välittämiä vaikutuksia on monia. Auringon UVA- ja UVB- säteilyaltistus vaikuttavat geenien ilmentymisen säätelyyn ja sitä kautta immunosuppressiivisesti sytokiinien tuotantoon (TNF-α ja IL-10). Auringon vaikutus kehossa lisää säätelevien T-solujen aktiivisuutta, jotka poistavat reaktiivisia T-soluja. Nämä auringon kehossa käynnistämät mekanismit voivat auttaa ennaltaehkäisemään autoimmuunisairauksia. Auringon paisteessa oleminen saa ihon melanosyytit ja keratinosyytit vapauttamaan alfamelanosyyttejä stimuloivaa hormonia (α-MSH), jolla on osoitettu olevan vaikutuksia immunologiseen toleranssiin sekä ehkäisevä vaikutus kosketusyliherkkyyteen. Tämä hormoni (α-MSH) auttaa myös vähentämään oksidatiivista UV-säteilystä johtuvaa DNA-vauriota ja tehostaa geenien korjaantumista, vähentäen melanooman riskiä (15 toukokuuta, 2005 syöpätutkimus). Kalsitoniinigeeniin liittyviä peptidejä (CGRP) vapautuu UVA- ja UVB-altistuksen seurauksena, ja tämä potentti neuropeptidi säätelee useita sytokiineja (välittäjäaineita) ja on linkittynyt immunologisen toleranssin eli immunologisen sietokyvyn kehittymiseen. Syöttösolut (jotka välittävät yliherkkyys reaktioita) toimivat aktiivisessa ja kriittisessä roolissa CGRP-välitteisessä immuunisuppressiossa. Tämä voi selittää, miksi auringon valo on niin tehokas iho-oireiden, kuten psoriasiksen hoidossa. Kalsitoniinigeeniin liittyvää peptidiä esiintyy runsaasti keskushermostossa, erityisesti aistinvaraisissa ganglioneissa, kolmoishermossa, aivokuoressa ja aivolisäkkeessä. Tämä neuropeptidi voidaan havaita myös ääreishermoston hermopäätteissä, verisuonissa (erityisesti valtimoissa) ja sydämessä. Kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi on yksi tehokkaimmista verisuonia rentouttavista aineista. |
Mikään pilleri tai poppaskonsti ei voi korvata auringonvaloa
|
Neuropeptidi substanssi P vapautuu ihon tuntohermosäikeistä UV-säteilyn vaikutuksesta. Tästä seuraa lisääntynyt lymfosyyttien erilaistuminen ja kemotaksis (kemotaksis=kemiallisen ärsykkeen aikaansaama liike entiteetissä tai organismissa) mutta se voi myös tuottaa paikallista immuunisuppressiota. Substanssi P toimii hermoston välittäjäaineena ja neuromodulaattorina eli hermosolujen säätelijänä erityisesti kipuimpulssien kuljetuksessa ääreishermoston reseptoreista keskushermostoon. Keskushermostossa substanssi P osallistuu myös mielialan vaihteluiden, levottomuuden, stressin, hengitysrytmin ja pahoinvoinnin sekä hermosolujen uudistumisen säätelyyn. Substanssi P vaikuttaa myös vasodilataattorina eli verisuonia laajentavana aineena vapauttamalla typpioksidia verisuonten endoteelistä eli seinämästä.
-> Auringon valolla on siis rauhoittavaa vaikutusta kipuun, ahdistukseen ja myönteistä vaikutusta mielialan sekä stressin säätelyyn. UV-säteily lisää veressä myös luonnollisia opiaatteja, endorfiineja. Ihon melanosyytit toimivat endorfiinien reseptorijärjestelmänä. D-vitamiinin fotosynteesi on äärimmäisen tärkeä terveyden kannalta, mutta auringolla on mahdollisesti lukuisia muita pitkälti vaiettuja terveysvaikutuksia. Mietittäessä sitä, kuinka paljon aurinkoa meidän tulisi saada terveytemme optimoimiseksi, ei ole olemassa yhtä mallia siihen, kuinka paljon aurinkoa tulisi saada, se riippuu hyvin paljon yksilöstä ja hänen ihotyypistään, kellonajasta, vuodenajasta ja tilanteesta. Kronobiologia tutkii auringonvalon ja elinten luonnollisen päivärytmin vaikutusta terveyteen. Tätä rytmiä voidaan hyödyntää mm. tiedollisten toimintojen optimoimisessa, sairauksien hoidossa ja lääkitysten oikeassa ajoittamisessa (vaikutusta tehostaaksemme ja sivuvaikutuksia vähentääksemme). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2290997/ 31.10.2022 Kuva/picture, marraskuun aurinko 3.11.2015: Satu / Hehkutaan |