Kaksi viikonloppua sitten olimme meren rannalla, Suomen lahden rannikolla. Siellä tapasin ihan uskomattoman kauniita olentoja: Kyhmyjoutsenia, jotka sallivat minun istuksia aivan lähellä matalikon rannalla auringossa kimaltavan meren rannalla seuraamassa kevätpuuhiaan.
Höyheniä ja valkeita sulkia hoidettiin ahkerasti, ovathan ne lentämisen ja lämpimänä pysymisen vuoksi elintärkeitä, matalikon vesikasvit katosivat taitavien sukeltajien ruoaksi, raaka tuuli riepotteli ja siipiä pörhisteltiin tuulelta suojaamaan. Mietin vain kunnioituksella, miten kauniita joutsenet ovatkaan: Niiden höyhenet puhtaan valkeita, siivet kuin enkelillä, ne ovat kuin lipuvia poutapilviä tai pionin kukkia siipien taipuessa kuin terälehdet...
Ja uskomattoman suuria lintuja.
Joutsenten eloa olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan. Harvoin pääsee näin lähelle- ja pesimäaikaan ei missään nimessä kannatakaan, sillä kyhmyjoutsen on silloin helposti aggressiivinen jälkikasvuaan suojatessaan. Nyt joukossa oli yksi nuori yksilö, jolla oli vielä harmahtavan ruskea höyhenpeite, mutta aikuisen joutsenen koko jo. Kyhmyä ei ollut vielä muodostunut nokkaan.
Voi että, ikävöin noita hetkiä meren rannalla. Kahden päivän aikana ehdimme olla rannalla varmaan seitsemän tuntia- karun merituulen otteessa kallioilla.
Tule mukaan matkalle meren rantaan, seuraamaan hetken joutsenten kevätpuuhia. Hengitä hetki syvään ja katsele sitten kuvia, voitko kuvitella olevasi siellä, silloin, kanssamme?
Kuvasarja löytyy myös Hehkutaan Etusivulta slideshowna.
Kuvat/pictures: Satu Flyktman / Hehkutaan photography
Höyheniä ja valkeita sulkia hoidettiin ahkerasti, ovathan ne lentämisen ja lämpimänä pysymisen vuoksi elintärkeitä, matalikon vesikasvit katosivat taitavien sukeltajien ruoaksi, raaka tuuli riepotteli ja siipiä pörhisteltiin tuulelta suojaamaan. Mietin vain kunnioituksella, miten kauniita joutsenet ovatkaan: Niiden höyhenet puhtaan valkeita, siivet kuin enkelillä, ne ovat kuin lipuvia poutapilviä tai pionin kukkia siipien taipuessa kuin terälehdet...
Ja uskomattoman suuria lintuja.
Joutsenten eloa olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan. Harvoin pääsee näin lähelle- ja pesimäaikaan ei missään nimessä kannatakaan, sillä kyhmyjoutsen on silloin helposti aggressiivinen jälkikasvuaan suojatessaan. Nyt joukossa oli yksi nuori yksilö, jolla oli vielä harmahtavan ruskea höyhenpeite, mutta aikuisen joutsenen koko jo. Kyhmyä ei ollut vielä muodostunut nokkaan.
Voi että, ikävöin noita hetkiä meren rannalla. Kahden päivän aikana ehdimme olla rannalla varmaan seitsemän tuntia- karun merituulen otteessa kallioilla.
Tule mukaan matkalle meren rantaan, seuraamaan hetken joutsenten kevätpuuhia. Hengitä hetki syvään ja katsele sitten kuvia, voitko kuvitella olevasi siellä, silloin, kanssamme?
Kuvasarja löytyy myös Hehkutaan Etusivulta slideshowna.
Kuvat/pictures: Satu Flyktman / Hehkutaan photography
RSS Feed
