Huom. pesä ei vielä valmis tässä vaiheessa vaan vaatii lisätuunailua kts. teksti
Tarhamehiläisiä kuolee maailmanlaajuisesti joukoittain vielä epäselvästä syystä, ja myös Suomen villit pölyttäjäpistiäiset ovat vaikeuksissa elinympäristössään tapahtuneiden muutosten aiheuttaman pesäpulan vuoksi. Voimme kuitenkin itse kukin omalta osaltamme helpottaa tilannetta, sillä luonnonvaraiset pölyttäjäpistiäiset huolivat pesäpaikakseen myös ihmisen tekemän tekopesän. Jos tarhamehiläisten joukkokuolemat edelleen jatkuvat, villien pölyttäjähyönteisten merkitys kasvaa- ainakin paikallisesti. Ja jo nyt tekopesiä käytetään Suomessa apuna marjanviljelyssä, esimerkiksi mustaherukkatarhan sadosta saat huomattavasti runsaamman. Pölyttäjät takaavat niin marjasadon
kuin ketojen kukkaloistonkin.
Pesäpulaan korsipesä, pölkkypesä, näiden yhdistelmä tai hyönteishuvila:
Esimerkki tekopesästä on korsipesä, jossa tyhjään maitopurkkiin liimataan vaihtelevan paksuisia, onttoja korrenpätkiä. Pesän aineksiksi sopivat esimerkiksi koiranputken, karhunputken ja järviruo'on korret. Korret on hyvä kerätä jo syksyllä - mieluiten kuivan jakson aikana. Jos korret ovat yhä märkiä, voit kuivattaa niitä ja valmistaa pesän myöhemmin. On tärkeää, etteivät luonnonmateriaalit pääse homehtumaan. Pätki putkikasvit jo keruupaikalla suurinpiirtein sopiviksi, noin 20–40-senttisiksi pätkiksi.
Sekä koiranputken että järviruo’on varren solmukohdat jakavat onton korren osastoihin. Tekopesän tarkoitus on tarjota pistiäiselle puuseinäinen ja -pohjainen pesätunneli. Sen vuoksi korret katkaistaan juuri solmukohdan alapuolelta, jolloin solmusta saadaan pesätunnelin pohja tai takaseinä. Tätä emme aluksi huomanneet huomioida riittävästi korsia jo valmiiksi niitetyltä alueelta leikatessamme, joten joudun tekemään hieman lisätuunailua näille luomuksillemme, jonkinlaisen kosteudelta suojaavan katon ja takaseinän. Joten stay tuned: Laitan sitten lisää tietoa Lumoavan puutarhan pölyttäjäprojektista. Ainakin tähän mennessä pesäprojektin kanssa puuhailu on ollut todella mukavaa ja on tärkeää huomioida myös muut luontokappaleet tällä upealla sinisellä planeetalla.
Pesä kannattaa sijoittaa keväällä puutarhaan marjapensaiden, omenapuiden tai puutarhapalstan lähettyville, jolloin pistiäiset avustavat puutarhan hyötykasvien pölytystä ja lisäävät sadon määrää. Kiinnitä pesä metrin-puolentoista korkeuteen, vaakatasoon, ja suuntaa korsien aukot kirkkaana loistavaan ja kesän kukkahekumaa enteilevään aamuaurinkoon.
Korsipesän voi rakentaa maitopurkkin sijaan esimerkiksi itsenikkaroituun lautakehikkoon, jolloin pesä saa kosteudelta ja sateelta suojaavan puisen harjakaton sekä seinät. Pölyttäjät eivät nimittän viihdy kosteassa pesässä (kukapa viihtyisi). Toinen vaihtoehto on porata puupölkkyyn vaakatasossa reikiä (ei läpi, jätä takaseinä). Yhdistelmäkeinopesä on näiden kahden yhdistelmä. Siinä yläosassa on korret, jotka ovat eri kokoisia halkaisijaltaan ja alaosassa esim. puukuutioon poratut reiät. Voit myös rakentaa kokonaisen koristeellisen hyönteishuvilan puutarhan monille arvokkaille pölyttäjille kts. Luomus-blogin kuvat ihastuttavasta monikerroksisesta hyöteishotellista:
Tarhamehiläisiä kuolee maailmanlaajuisesti joukoittain vielä epäselvästä syystä, ja myös Suomen villit pölyttäjäpistiäiset ovat vaikeuksissa elinympäristössään tapahtuneiden muutosten aiheuttaman pesäpulan vuoksi. Voimme kuitenkin itse kukin omalta osaltamme helpottaa tilannetta, sillä luonnonvaraiset pölyttäjäpistiäiset huolivat pesäpaikakseen myös ihmisen tekemän tekopesän. Jos tarhamehiläisten joukkokuolemat edelleen jatkuvat, villien pölyttäjähyönteisten merkitys kasvaa- ainakin paikallisesti. Ja jo nyt tekopesiä käytetään Suomessa apuna marjanviljelyssä, esimerkiksi mustaherukkatarhan sadosta saat huomattavasti runsaamman. Pölyttäjät takaavat niin marjasadon
kuin ketojen kukkaloistonkin.
Pesäpulaan korsipesä, pölkkypesä, näiden yhdistelmä tai hyönteishuvila:
Esimerkki tekopesästä on korsipesä, jossa tyhjään maitopurkkiin liimataan vaihtelevan paksuisia, onttoja korrenpätkiä. Pesän aineksiksi sopivat esimerkiksi koiranputken, karhunputken ja järviruo'on korret. Korret on hyvä kerätä jo syksyllä - mieluiten kuivan jakson aikana. Jos korret ovat yhä märkiä, voit kuivattaa niitä ja valmistaa pesän myöhemmin. On tärkeää, etteivät luonnonmateriaalit pääse homehtumaan. Pätki putkikasvit jo keruupaikalla suurinpiirtein sopiviksi, noin 20–40-senttisiksi pätkiksi.
Sekä koiranputken että järviruo’on varren solmukohdat jakavat onton korren osastoihin. Tekopesän tarkoitus on tarjota pistiäiselle puuseinäinen ja -pohjainen pesätunneli. Sen vuoksi korret katkaistaan juuri solmukohdan alapuolelta, jolloin solmusta saadaan pesätunnelin pohja tai takaseinä. Tätä emme aluksi huomanneet huomioida riittävästi korsia jo valmiiksi niitetyltä alueelta leikatessamme, joten joudun tekemään hieman lisätuunailua näille luomuksillemme, jonkinlaisen kosteudelta suojaavan katon ja takaseinän. Joten stay tuned: Laitan sitten lisää tietoa Lumoavan puutarhan pölyttäjäprojektista. Ainakin tähän mennessä pesäprojektin kanssa puuhailu on ollut todella mukavaa ja on tärkeää huomioida myös muut luontokappaleet tällä upealla sinisellä planeetalla.
Pesä kannattaa sijoittaa keväällä puutarhaan marjapensaiden, omenapuiden tai puutarhapalstan lähettyville, jolloin pistiäiset avustavat puutarhan hyötykasvien pölytystä ja lisäävät sadon määrää. Kiinnitä pesä metrin-puolentoista korkeuteen, vaakatasoon, ja suuntaa korsien aukot kirkkaana loistavaan ja kesän kukkahekumaa enteilevään aamuaurinkoon.
Korsipesän voi rakentaa maitopurkkin sijaan esimerkiksi itsenikkaroituun lautakehikkoon, jolloin pesä saa kosteudelta ja sateelta suojaavan puisen harjakaton sekä seinät. Pölyttäjät eivät nimittän viihdy kosteassa pesässä (kukapa viihtyisi). Toinen vaihtoehto on porata puupölkkyyn vaakatasossa reikiä (ei läpi, jätä takaseinä). Yhdistelmäkeinopesä on näiden kahden yhdistelmä. Siinä yläosassa on korret, jotka ovat eri kokoisia halkaisijaltaan ja alaosassa esim. puukuutioon poratut reiät. Voit myös rakentaa kokonaisen koristeellisen hyönteishuvilan puutarhan monille arvokkaille pölyttäjille kts. Luomus-blogin kuvat ihastuttavasta monikerroksisesta hyöteishotellista:
Yllä olevat kaksi kuvaa blogista Luomus
Hyönteishotellissa viihtyvät tärkeät pölyttäjät: villimehiläisiin kuuluvat myrkkypistiäiset, leppäkertut, harsokorennot, erakkomehiläiset, petopistiäiset sekä talvehtivat perhoset.
P.S. Huomasinpa myös, että korret ovat upeaa materiaalia vaikkapa sisustusaskarteluun, niissä on maalaisromanttista rustiikkista hopean hohdetta.
Lue myös:
Pelasta pölyttäjät itse
Ötökkäpöntöistä pesäpaikkoja pölyttäjille
Tärkeät pölyttäjät kaipaavat pesäpaikkoja
P.S. Huomasinpa myös, että korret ovat upeaa materiaalia vaikkapa sisustusaskarteluun, niissä on maalaisromanttista rustiikkista hopean hohdetta.
Lue myös:
Pelasta pölyttäjät itse
Ötökkäpöntöistä pesäpaikkoja pölyttäjille
Tärkeät pölyttäjät kaipaavat pesäpaikkoja
Kuvat/pictures: Satu
Huom. pesä ei vielä valmis tässä vaiheessa vaan vaatii lisätuunailua